Sivut

lokakuuta 06, 2010

aika vierii

Huh, miten aika kuluu nopeasti. Nyt on jo lokakuu. Uudessa kodissa tietysti kaikenlaista hommaa piisaa, joten aikaa blogin päivittelyyn ei kauheasti ole ollut. Eräänä päivänä vietin kaksi tuntia katolla siivoten havunneulasia ränneistä ja katolle jääneistä koloista. Mukavaa hommaa sinänsä, ei paljon tullut työasioita mietittyä.

Paimennustestiviikonloppukin olisi ollut toissa viikonloppuna, mutta piti jättää väliin. Töistä on ollut aika paljon stressiä ja ihan hyvääkin kuormitusta uuden oppimisen kantilta, mutta aika raskasta kuitenkin. Tämän hyvän päälle testiviikolla tulehtui viisaudenhammas ja tarvi käydä poistattamassa ientä painanut viisuri. Päälle sain antibioottikuurin ja kehoituksen käydä yksityisellä leikkauttamassa vielä puhkeamattomat hampaat pois. Huomenna onkin tarkastuskäynti yksityisellä, paras skenaario olisi, että lääkärin mielestä hampaat saa puhjeta omia aikojaan. Niin tuskin kuitenkaan käy ja pääsen maksamaan itseni kipeäksi inhottavasta operaatiosta. Pöh. Olispa evoluutio hoitanut jo ylimääräiset hampaat veke.

Flunssakin otti niskalenkin kropasta ja nyt on neljä päivää köhitty ihan tosissaan. Tänään olin kyllä töissä, kun ei sohvallakaan jaksanut maata. Tuli myös vietettyä enemmän aikaa työkavereiden kanssa höpötellessä kuin töitä tehdessä. Sellaista se on kun mökkihöperyys iskee. Muutamat jutut kuitenkin selvis töissä tänään, että ihan hyvä kun menin. On se kiva kun on älykkäitä ja mukavia työkavereita, jotka jeesaa kun ite ei tajuu.

Nörpätillä on ollut todella tylsää, kun on ollu kiireistä ja oon ollut kipeänä. Lauantaina sentään mentiin mun flunssasta huolimatta käymään porukkalenkillä. Nör nautti täysillä neljän nartun haaremistaan ja pinkoi pää viidentenä jalkana koko lenkin. Kyllä oli hauskaa. Omistajallakin oli ihan mukavaa. Olis kiva, kun sais tänne kotikulmille jotain lenkkikavereita, että vois mennä yhdessä riehumaan muulloinkin kuin porukkalenkeillä kerran kuussa. No, parempi tuokin kuin ei mitään. Pentukuumeeseen ei kyllä auta se, että useimmiten lenkillä käyvillä kahdella henkilöllä on molemmilla kaksi koiraa. Määkin haluun!

elokuuta 16, 2010

uusi koti

Nyt on pari viikkoa asuttu uudessa kodissa. Ihanan hiljaista talo on kyllä tosi mukava. Kaikenlaista pientä rempattavaa on tullut jo mieleen (isoimpana tällä hetkellä keittiö), mutta pohja on kyllä erinomainen ja piha kiva. Nör on kotiutunut jo kohtalaisen hyvin, tänä aamuna se nukkui eteisessä kun nousin. Eli enää ei tarvi olla kuono kiinni polvitaipeessa. Päivät sillä menee vielä haukkuessa, mutta eiköhän se tuosta asetu kun aikaa vähän kuluu. Jonkunlainen aita olisi kiva saada viriteltyä, tällä hetkellä tarvii olla valjaat ja pitkä naru. Juoksunarunkin ostin, mutta en oo vielä saanu viritettyä sitä kiinni. Kivointa olisi saada lähes koko piha aidattua, niin Nör voisi riehua ihan vapaasti. Tosin tälläkin hetkellä se nukkuu tuossa metrin päässä musta, kun oon terassilla kirjoittelemassa tätä.

Se oli tänään kyllä varsinainen apina aamulenkillä. Ensin alettiin hulluna räyhätä vastaantulijalle ja kun kielsin niin nappas mua kädestä. Pari pientä mustelmaa tuli, mutta harmitti sitäkin enemmän. Loppu aamulenkki mentiinkin sitten kohtalaisen tiukassa kurissa. Kun olin lähdössä, niin pisti vielä pientä ärinää pystyyn. Kellautin sen olkapäästä kyljelleen ja siihen kyllä sitten mentiin nätisti ja paljasti vielä oikein vatsansakin. Meni ilmeisesti perille, että mammaa ei kannata ärsyttää. Kai mulla on hermo kireellä, kun en mahda mitään sille, että se haukkuu täällä päivät ja stressaantuu.

Tänään selvis, että en saa opiskelijanumeroani aktivoitua ennen kuin on liian myöhäistä ilmoittautua kursseille. Muille kursseille nyt voi vaan mennä ja ilmoittautua myöhemmin tai ilmoittautua tentteihin, mutta kielikeskuksessa pitäisi ilmoittautua ajoissa. Katotaan nyt lykkääntyykö japanin opinnot vuodella, kun en saa virallisesti ilmoittauduttua. Perhana. Vammanen byrokratia ja paperinpyörittäjät. Kun pitää osastoneuvoston kokouksessa hyväksyä jatko-opiskelijaksi, ja sen jälkeen vasta pääsee ilmoittautumisjärjestelmään käsiksi. Ja mihinkään ei voi ilmoittautua jälkikäteen ym. Ihan vammasta.

heinäkuuta 28, 2010

huh

Ihan ultimaalisen persiistä laittaa elämää pakettiin, kun on 30 astetta lämmintä. Hiki valuu pelkästä tekemisen ajattelusta ja iho kutkaa minkä ehtii, kun on niin kuuma. Onneksi sunnuntaille luvataan sentään vähän viileämpää. Muuttaminen on vielä asteen tuskasempaa kuin pakkaaminen, jos on hellettä. Nörppä on vähän ihmeissään, kun laatikkovuoret lisääntyy ja isäntäväkin on ressissä. Äsken käytiin iltalenkillä ja meno oli ihan mahdotonta. Ei jaksettu kuunnella mitään eikä varsinkaan voitu tehä niinkuin sanottiin. Väännettiin sitten viisi minuuttia, että "mitähän toi tolla maahan sanalla mahtaa tarkoittaa..". Kyllähän toi helle pehmittää päätä, mutta että noin paljon. Järvessä kaveri viihtyi sitten jokusenkin tovin. Pitäis ne pelastusliivit hankkia, niin vois saada kaverin uimaan vähän enemmän kunnolla. Nyt se hakee takatassuilla vaan pohjaa, jolloin peräpää vajoaa ja sitten panikoidaan. Hölmö otus.

Viime sunnuntaina oltiin tokoreeneissä ensimmäistä kertaa piiiitkän tauon jälkeen. Oltiin ainoot osallistujat, mut oli ihan hauskaa. Meni jopa ihan kohtalaisesti, vaikka ei kyllä ihan täysillä tehtykään koko aikaa. Pitihän sitä kouluttajan kanssa kuulumiset vaihtaa samalla. Tällä viikolla reenit olis perjantaina, mutta luultavasti pitää silloin vielä pakkailla, joten jätetään väliin. Toivon mukaan jaksetaan vielä tuolta maaltakin käydä ihmisten ilmoilla reenaamassa.

Huomenna mennään Helsinkiin siskon häihin ja ollaan hotellissa yötä. Toivon mukaan pystyy keskittymään juhlaan, eikä vaan mieti pakkaamista ja muuttoa koko aikaa. Perjantaina tarvii sitten koittaa ajoissa päästä takaisin Tampereelle hoitelemaan asioita. Ensi viikon jälkeen varmaan vähän helpottaa.

heinäkuuta 20, 2010

jännää

Ei meinaa oikein ajatus pysyä kasassa. Viikko ja yksi päivä vielä ja sitten mennään suorittamaan loppukauppa talosta. Jänskä päästä uuteen kotiin. Siinä on sitten muutama neliö sisustettavaksi. Saakohan Marimekolta alennusta kankaista, jos ostaa pari pakkaa? :) Saa oman työhuoneen, jossa voi levitellä tavaroitaan vapaasti ja puuhastella omiansa. On siellä kyllä aika paljon siivottavaakin ja ikkunoita pestäväksi.

Nörin kanssa on vähän aktivoiduttu. Kroppa alkaa ehkä vähän tottua helteeseen ja jaksaa vähän tehdäkin jotain. Vähän on tottisteltu seuraamista, liikkeestä seisomista ja jopa vähän paikalla makuuta. Muutaman herkkupala "jäljen" oon tehny porukoiden nurmikolle, missä ollaan oltu hellettä paossa. Nör on selvästi tyytyväisemmän oloinen ja jaksaa nukkua paremmin, kun on vähän joutunut käyttämään päätään. Itsellekin tulee hyvä mieli, kun on "harrastettu". Seuraamisen kontaktissa olisi parantamisen varaa, tarvis muistaa käyttää naksutinta, niin palkkaaminen olisi tarkempaa. Liikkeestä seisomisessa toimii tosi hyvin käsimerkin kanssa. Nyt pitäis vaan hinkata niin paljon, että sais sen käsimerkin jätettyä pois. Paikalla makaaminen sujui ihan hyvin, kun oli aika lyhyet pätkät eikä kavereita häiriöksi. Lauantaina päästääkin sitten tosi toimiin, kun treenit jatkuu kesätauon jälkeen.

Herkkujäljillä Nörillä on niin kova into päällä, että osa nameista jää ekalla kerralla syömättä. Eilen tehtiin päivä- ja iltalenkin yhteydessä herkkulihapullajäljet niin, että jätettiin jälki "vanhenemaan" lenkin ajaksi ja sitten pääsi syömään. Innostus oli tosiaan niin kova noiden herkkujen kanssa, että osa nameista jäi syömättä. Eipä tuo haitanne, kun ei mitään koetoimintaa kuitenkaan paukkuarkuuden takia voida ajatella. Ihan hauskaa aktivointia selvästi Nöristäkin (tietty kun saa herkkuja), koska kertaalleen kaveri meni vielä jäljen toiseen suuntaan ihan jäljen mukaisesti, vaikka herkut oli jo syöty. Ehkä tästä saa ihan hauskan nenätreenimuodon, selvästi vähän jo hoksasi mitä halutaan. "Jälkiä" on tehty nyt neljä kappaletta.

heinäkuuta 12, 2010

päivitystä

Huh, miten onkin taas aikaa vierähtänyt. Sattuneesta syystä on ollut hieman kiireitä.

Ostimme omakotitalon Akaasta ja siihen liittyvien asioiden järjestelyn parissa onkin aikaa vierähtänyt. Muutama viikko meni melkoista matalalentoa pankkien välillä juostessa ja asioita hoidellessa. Nyt on laitettu kämppä myyntiin ja uuteen muutto on elokuun alussa. Jännittävää! Meistä tulee talollisia. Nörppä pääsee juoksentelemaan omalla pihalla ja mä pääsen laittamaan kotia. Tulee varmaan remppajuttuja sitten kun muuttohässäkät saadaan hoidettua.

Nörpän kanssa ei oo tehty juuri mitään, tokossa on kesätauko ja hellettä on piisannut jo hetken aikaa. Viime viikonloppuna oltiin kyllä mummun ja vaarin mökillä, että pääsi vähän järveen polskimaan. Tuomo uitti Nöriä niin, että vei sitä vähän syvemmälle ja kannatteli takapäätä. Jostain syystä Nörin koko takapää vajoaa aika syvälle uidessa, kai se yrittää mahdollisimman pian saada jalat pohjaan. Tarvis kokeilla pelastusliivien kanssa, että tulisko siitä lisää itseluottamusta koiralle.

Hirvittävä pentukuume on päällä, kovasti on alkanut tehdä mieli Rhodesiankoiraa. Aika paljon on tullut selailtua blogeja, luettua yhdistyksen keskustelupalstaa ja sivuja. Olis toisaalta kiva päästä kokeilemaan vähän erilaista rotua kuin issikka. Hieman itsenäisempi ja pehmeämpi luonne olis toiveissa. Tietty issikankin kanssa vois päästä samaan, jos tarpeeksi tarkkaan etsisi ja kasvattaja osaisi valita oikeanlaisen pennun.

Tutkijan hommia sain laitokselta ja nyt olis sitten väikkäri kiikarissa. Kohtalaisen haastavaa hommaa, mutta tykkään kyllä. Näin kesälomien (muiden, ei oman!) on tietty hieman hankalaa, kun avunantajat on lomilla. Kuormittaa kyllä jonkunkin verran näin aluksi, kun tarvii opiskella kaikenlaista uutta, kun siirtyi toiseen ryhmään.

Helle alkais pikkuhiljaa piisata, onneks töissä on ilmastointi. Nörppää käy vähän sääliksi, kun ulkoilut tarvii pitää aika maltillisina, eikä kauheesti mitään aktivointiakaan jaksa. Välillä sentään pistäydytään järvessä vilvottelemassa, mutta eipä sekään tuo kuin väliaikaista helpotusta. Tällä viikolla pitäis alkaa lauantaina taas tokoilu, voipi olla, että jää väliin, jos asteita on yli 25.

kesäkuuta 13, 2010

erkkari

Eilen oli piiitkä päivä koiranäyttelyn merkeissä. Issikoiden erikoisnäyttely oli tänä vuonna Ilmajoen kupeessa Pojanluomalla. Järjestelyt olivat toimivat ja oli ihan mukava päivä, vaikka vettä olisi voinut tulla vähän vähemmän. Toisaalta tuo vesisade kyllä sopi rodulle paremmin kuin hirvittävä helle. Aamulla oli lähtö puoli kahdeksan nurkilla ja illalla oltiin kotona puoli yhdeksältä. Autossa istumista kuusi tuntia, joista neljä tuntia ratin takana. Onneksi oli ajoapua ja seuraa mukana matkassa.

Meidän esiintyminen meni alkuun ihan hyvin, mutta lopulta rähjä vei voiton. Avoimessa luokassa Nör oli ainoa, joka sai ERIn. Ensimmäiset kierroksen koko luokan kera meni ihan hyvin (siis hiljaa). Omat kierrokset meni myös ihan hyvin, niissä ei yleensä olekaan ongelmia ollut. Sitten kun laitettiin avoimen luokan koiria järjestykseen, kehän laidalla odotteli yksi valiokoira vuoroansa, ja Nörppä ei siitä tykännyt ollenkaan. En tarkemmin nähnyt tuijotteliko se valio kehään vai oliko se vain Nörpän mielestä tympeän näköinen. Luokkavoitto tuli meille, koska saatiin paras laatuarvostelu. Jouduttiin siis vielä odottelemaan paras uros -kehää.

Paras uros -kehässä oli koiria varmaan kahdeksan tai enemmän ja se ei enää siinä vaiheessa päivää toiminut Nörille. Jos olisi saanut pidettyä isompia välejä, niin ehkä olisi ollut vähän rauhallisempaa. Tai sitten ei. Nör aloitti rähisemisen heti kun lähdettiin liikkeelle ja en saanut sitä enää aisoihin. Yhdessä vaiheessa tuomari kävi vielä vähän kopeloimassa koiraa ja kun killuttimia kokeiltiin sai tuomarikin osakseen yhden räyn. Sillä pääsimme ulos kehästä, emmekä sijoittuneet. Jouduimme kuitenkin vielä takaisin, koska piti jakaa vara-serti. Ajattelin jo, ettei mennä enää kehään, mutta mentiin sitten kuitenkin. Ensimmäinen kierros oli rähinäinen, mutta toisella kierroksella pidettiin toisen kisaajan kanssa puoli kehää välimatkaa ja hipsuteltiin rauhassa, niin koirat pysyivät hiljaa. Saimme sitten lopulta vara-sertin ja olimme kaiketi sijalla 5.

Harmittaa ja hiukan hävettää tuo Nörpän käytös. Tuomari olisi luultavasti Nörpän sijoittanut, koska selvästi tykkäsi tästä. Tosi hyvä kuitenkin, että käytös otettiin huomioon sijoituksissa. Jos haluaisi Nörin valioksi, tarvitsisi käydä jossain pienemmissä näyttelyissä, joissa olisi vähemmän koiria, ja homma hoituisi ripeämmin.

Kun tultiin illalla kotiin, oli rappuun vasta muuttaneet naapurit saaneet stereot asennettua ja volyyminappikin oli löytynyt. Piti laittaa telkkari aika isolle, jotta kuuli elokuvan vuorosanoja ilman Kaija Koon sekaantumista. Hemmetti. Toiset ihmiset eivät osaa lainkaan ottaa toisia huomioon. Kyseiset naapurit ovat myös ehtineet jo tuulettaa järkyttävästi tupakalle haisevia tavaroitaan rappukäytävässä. Hmph. Onneksi yöunet ei häiriintyneet. Laitoin napit korville ja pään tyynyyn ja nukahdin.

Tänään on sekä koira, että omistaja hieman nuutuneita. Ehkä tarvis koittaa piristyä ja vaikka pestä vähän lakanoita.

kesäkuuta 03, 2010

kesäkuun tuulia

Viikko ja vähän päältä meni Mäkkyrän korjauttamiseen, kun olikin tullut isku näyttöön ja tartti selvittää kotivakuutusta. Onneksi sai sieltä korvausta, niin ei kirpassu kun omavastuun verran. Nyt toimii taas komeesti.

Muutaman viikon oon jo odottanut tietoa mahdollisesta jatko-opiskelupaikasta. Ens viikon maanantaina pitäisi tulla tieto, että saako paikan vai ei. Oon tässä jo vähän lueskellu julkasuja sitä varten, toivon mukaan ei mee hukkaan. En kyllä ihan täysillä kaikkee hiffannut, mutta eiköhän ne pikkuhiljaa aukene, kun jaksaa taistella.

Viime lauantain pidettiin valmistujaiskahvit. Muutamat kutsut ei mennytkään perille, joten väkeä ei tullutkaan niin paljon kuin aateltiin. Oli ihan hyvät juhlat silti. Piskin piti kommentoida joka asiaan mölyämällä ja meni hermot. Sinä iltana sitten aloitettiin jääkauden kautta uudiskoulutus.

Jääkausi on sujunut kohtalaisesti, ainakin protestointi on kauheesti lisääntynyt, joten jossain näkyy. Huomenna aatelin alottaa vetokiellon ja katotaan miten se lähtee tepsimään. Sitten kun alkaa tehoomaan, niin purkki käyttöön.

Kova remonttikuume on päällä, ens viikolla on näyttö yhestä mielenkiintoisesta asunnosta. Kun sais sen työpaikan, niin vois sitten ostaa kämpänkin. Toivossa on hyvä elää.

toukokuuta 17, 2010

ilmoja pitelee

Eilen illalla tuli ikävä yllätys läppärin kanssa, kun vasen reuna alkoi välkkyä ja mennä pikselimössöksi. Tarkistinpa huvikseni takuukuitin ja tietenkin takuu oli umpeutunut kolme viikkoa sitten. Pöh. No, eikun viestiä myyjäliikkeen suuntaan, että olisko mitenkään mahdollista tuota vielä katsoa siihen takuuseen. Vastaus oli, ettei he pysty, mutta tukipuhelimessa osataan sanoa. Muuten ihan hyvä, mutta tukipuhelin maksaa 49 €/puhelu. Taidanpa kysyä huomenna josko liikkeestä soitettaisiin pikku puhelu, jos vastaus vaikka on, että tarvii laittaa kone normihuoltoon. Olispa kiva maksaa siitä tiedosta viiskymppiä.

Iloisempaa oli tämän päiväinen iltalenkki. Viime talvena törmättiin muutaman kerran koirapuistossa englantia puhuvaan naiseen kahden dalmatiankoiran kanssa. Oli tosi mukavan tuntuinen ihminen, mitä siinä nyt koirista jotain höpöteltiin. Tänään oltiin menossa vaan tavalliselle iltalenkille, kun huomasin vähän ennen koirapuistoa, että dalmikset oli menossa puistoon. Me tietysti paukattiin perässä, koska Nör niistä tykkää ja oli jo sen verran viileämpää, että saattoi mennä. Reissussa menikin sitten puoltoista tuntia. Tuli höpistyä kaikenlaista koirista ja oli tosi mukavaa. Selvästi saman suuntaisia ajatuksia koirien kasvatuksesta ja jalostuksesta jne. Lähtiessä vielä todettiin, että olis mukava törmäillä uudestaankin.

Nörppäkin käyttäytyi hienosti muiden urostenkin kanssa, joita puistossa pyörähti. Ehkä se oli vaan liian kuumissaan riehuakseen järjettömästi. Eipä olisi tullut tähänkään ihmiseen tutustuttua, jos ei olis koiria. Mahtavavia otuksia!

Tänään soi puhelin. Ajattelin, että kaveri haluaa kertoa tentistään, mutta siellä olikin veljenpojat äiteineen. Kysymys kuului, että mistä ukkonen johtuu? Siinä sitten raavin päätäni ja selitin jotain varauksista ja potentiaalieroista. Ei ehkä ihan kaikki mennyt perille 3,5 vuotiaalle tai 2 vuotiaalle. Äiti luultavasti ymmärsi. :) Luonteva jatkokysymys tietysti oli, että mitä sähkö on? Se oli jo melko vaativa yksinkertaistettava. Lopuksi ihmeteltiin miksei sisällä salamoi. :) Tunsi itsensä hyödylliseksi, ei oo turhaan tullu opiskeltua DI:ksi!

toukokuuta 16, 2010

huh hellettä

Tykkään auringosta (sopivissa annoksissa), mutta koiraa käy sääliksi. Päivisin ei viitsi juuri ulos mennä, kun toinen läähättää viiden minuutin jälkeen jo täysillä. Täytyy kehittää jokin vesieläimille ystävällinen punkkikarkoite, jotta voi roudata piskin järveen. Tulee ainakin hetkeksi viilennystä, vaikka lattiat onkin sen jälkeen täynnä santaa. Noh, koskapa ne eivät olisi? :)

Kauppareissulla tuli hankittua kolmiportainen kukkateline parvekkeelle, suihkulähdepumppu ja uusi kamera. Kukkateline näyttää vielä karuhkolta tyhjine ruukkuineen, mutta ehkä se siitä. Suihkulähdepumppua ei saa kasaan, koska osat ei sovi. Täytyy käydä kaupassa kysymässä, josko osaisivat auttaa. Kasveja ei tullut juuri hankittua, pari vaivaista murattia. Vähän oli vielä kehnonlaiset valikoimat tai sitten sitä vaan on tullut vaateliaaksi. Täytyy piipahtaa jonnekin "oikealle" puutarhalle lähipäivinä.

Kamera on Canonin 550D. On tullut tutustuttua jo jonkin verran. Vähän innostuin metsästä ja koirasta liikaa, kun kuvia on tullut otettua ehkä jo lähemmäs 150. No, käyttöönhän se oli tarkoituskin hankkia. Tarvii vaan hieman rankemmalla kädellä karsia kuvia, kun tulee helposti kokeiltua vielä vähän toista kuvakulmaa jne. Tosi hyviä kuvia tulee, vielä kun ite osais sommitella kuvansa jotenkin järkevästi. Ehkä sitä oppii käytön myötä.

Taidanpa mennä parvekkeelle istuttamaan ne muratit ennenkuin kuolevat kuivuuteen pikkuruisissa ruukuissaan.

toukokuuta 13, 2010

askareita

Mistä johtuu, että järjettömät tarmon puuskat tulee aina myöhään illalla? Onko se jokin alitajuinen suojamekanismi, ettei tarviskaan tehä mitään, kun pitää mennä nukkumaan?

Ihan rauhassa lueskelin muiden blogeja soffalla maaten ja yhtäkkiä tuli semmonen olo, että pitää siivota. Mutta eihän sitä nyt voi kymmeneltä illalla alkaa riehumaan imurin ja rätin kanssa, kun toisen tarvii käydä töissä. Sain sentään siirrettyä ikkunaremontin alta siirretyt parvekkeen romppeet takaisin parvekkeelle. Vessaan piilotettuine kukkaruukkuineen. Sekä eteisen lipaston päälinen sai hieman romunvähennystä.

Nyt vaan toivomaan, että sama tarmo olisi aamulla päällä. Tuskinpa. Suunnitelmissa olisi herätä aikaisin, että piskin ei tarvi hikoilla niin pahasti aamulenkillä (luvattiin kuitenkin 25 lämmintä) ja mennä aamulenkin jälkeen katselemaan Bauhausista parvekkeelle uusia kasveja. Ja hyllykköä kukkaruukuille. Ja ehkä jotain pientä vesielementtiä. Katsotaan nyt pääsenkö ikinä sinne asti.

toukokuuta 10, 2010

kotiinpaluu

Viikko Milanossa ohi, nahkea arki taas käsillä. Hieman oli karua palata Helsinki-Vantaalle, kun puistot Milanossa näyttivät tältä.
 



Tuli totuttua vähän turhan hyvään kohteluun, kun joka ilta seitsemältä oli vähintään kolmen ruokalajin illallinen. Kahtena viimeisenä päivänä pystyi jo rajoittamaan muuta syömistä sen verran ettei tullut järjetön ähky illalla. Jonkun verran nähtiin karvakorvia, joista useimmat olivat irti. Keskellä vilkasta risteystä yksi odotteli kiltisti valojen vaihtumista (omistajan ohjaamana) ja valon vaihduttua meni käskyn kuultuaan vauhdikkaasti vastakkaiselle puolelle ja jäi odottamaan lastenvaunuhen kanssa liikkuvaa omistajaa. Sympaattisia otuksia.
Paljon tuli nähtyä ja koettua, hieno reissu!

Kotiin oli matkan aikana ilmestynyt kirje, jossa ilmoitettiin dekaanin hyväksyneen tutkintoni. Kuuden vuoden aherruksen tulokset saa nähtäväksi loppukuusta valmistumisjuhlassa.

huhtikuuta 29, 2010

kakkua

Minut diplomi-insinööriksi (toivottavasti) valmistava osastoneuvoston kokous on Milanon matkan aikana, joten aion viedä huomenna kakkua töihin. Tein suosikkia mango-tuorejuustokakkua. Helppoa, kevyttä ja hyvää. 

Tänään tuli myös hankittua lisää japanilaista musiikkia Cdon.comista. L'Arc en Ciel on Armitunesista tuttu bändi ja kun sitä kerran sai ladattua itselle, niin mikä jottei. Ihan hyvältä vaikuttaa näin ensikuuntelemalta. Tarvii kaivella sanoituksia vielä netistä, toivon mukaan löytyy sellaiset joissa on englanninkielinen käännös. 

Nyt takaisin villapaidan kimppuun, siitä lisää myöhemmin.


Aloitus

Pitihän sitä kokeilla, kun kaikilla muillakin on.

Tänne ajattelin päivitellä pääasiassa harrastusjuttuja ja muutakin mieleentulevaa. Pääasiassa siis koirajuttuja ja käsitöitä. Katsotaan nyt mihin suuntaan tämä tästä kehittyy ja kuinka kauan innostus pysyy yllä.