Torilla

Eilinen päivä menikin yllättävän nopeasti. Aamulla sovin kollega Simonin kanssa, että nähdään keskustassa torialueen laidalla ja lähdin yhdentoista bussilla kotoa. Suuntavaistoni ei vielä ihan täysillä pelaa keskustassa ja lähdin luonnollisesti väärään suuntaan, kun pääsin bussista ulos. Onneksi oli kartta mukana ja pienen arpomisen jälkeen paikallistin itseni ja määränpään kartalta.

Torialue on valtavan pitkä pätkä joen varressa. Myyjiä siellä on sunnuntaisin aamu kahdeksasta ilapäivä kahteen. Kyseessä saattaa olla jopa isoin tori koko Euroopassa. Tavaraa oli ihan joka lähtöön elävistä linnuista cd-levyihin, kengistä juustoihin ja helyistä sukkahousuihin. Väkeäkin oli aikamoisen paljon liikkeellä. Itse tyydyin ihmettelemään kaikkea Simonin ja kämppäkaverinsa Iriksen tehdessä ostoksia. Yhden kilon oltermannin hinnalla sai aika paljon vähän erikoisempia juustoja.

Jossain kohtaa hukattiin Iris torin vilkeeseen ja ei etsinnöistä huolimatta enää löydetty häntä. Simon kutsui mut syömään heidän kanssaan ja lähettiin sitten heille katomaan josko kämppäkaveri olisi jo löytänyt tiensä takaisin. Kyllähän Iriskin sitten kotiutui jonkun aikaa odoteltuamme. Lounaaksi syötiin pastaa tomaatti-juustokastikkeella. Ruoan kanssa oli luonnollisesti viiniä, jota Simonin setä valmistaa etelä-Ranskassa. Oli ihan hyvää. :)

Iltapäivällä meinasin tehdä lähtöä kämpille, mutta sitten katottiinkin pari elokuvaa ja lähtö venähti kymmenen bussiin. Hups. Mutta oli mukava päivä ja pahimpaan piski-ikävään sain rapsutella kolmannen kämppiksen (joka oli jossain reissussa) kissaa. Kissa oli aika nuori ja vähän villi, koska mun sormet olis ollu kiva syödä. Mut söötti pieni.

Loppuhuomautuksena todettakoon, että postimerkkejä myynyt kioskin setä ei tiennyt, että Suomi on Euroopassa. No, niinhän sitä sanotaan, että joka päivä oppii jotain uutta. :)