Edistystä

Kasvimaalla on kaikista lajeista viherhavaintoja, saalatit porheltaa ja herneet tanakoituu. Porkkanat on vähän epäilyttäviä, hentoja haivenia. Tomaateissa on nuppuja, ja yhden kukankin jo bongasin. Hienoinen taimikateus kyllä iski, kun synttäreillä (hellehattu oli pieni, tarvinnee tehdä isompi tilalle) nähtiin miten eteläseinustalla tomaatit kukki täyttä päätä. No, ehkä ne meilläkin vielä innostuu.

MIehen työhuoneesta nyhdin juuri viimeisen tapetinrippeen, joten aika pitkällä ollaan. Luultavasti pohjamaalataan vielä uudestaan yhden seinän lastulevy, koska se ei toiminut niin hyvin kuin muiden seinien pohja. Tapetit irtosi pelkällä vedellä ja aika vähällä vaivalla. Ensin päälipaperi irti ja sitten pohjapaperi märäksi ja irti. Onneksi oli edelliset pohjamaalanneet ja laittaneet vaan yhden kerroksen tapettia.

Ihanaa, kun taas vähän viileni. Piski jaksaa taas lenkkeillä, eikä tarvi hikoilla pienestäkin liikkeestä. Taimillekaan ei tarvi kantaa vettä selkä vääränä.

Valmista

Raitahuivi tuli jo viime viikolla valmiiksi. Vielä pitäisi etsiä riittävän iso alusta, jotta sen voisi pingottaa. Ihan hyvän kokoinen (eli iso) siitä tuli. Mietiskelin jo, että keille voisi tehdä samanlaisen joululahjaksi. Viikonloppuna on miehen veljentyttären synttärit, ja sankarille piti tietysti saada lahjaksi jotain itsetehtyä. Hellehattu syntyi bambu-puuvilla langasta. Toivon mukaan mahtuu saajansa päähän, kovin on vaikea arvioida minkäkokoinen hattu tarvitaan kaksivuotiaalle. Täytyy varmaan sisällyttää lahjaan suurennuslahjakortti, jos sattuu olemaan heti pieni.

Viime viikonloppuna sain aikaiseksi pienehkön kasvimaankin. Kylvin rucolaa (eli sinappikaalia), paria salaattia, porkkanoita ja herneitä. Tänään kun kurkistin suojaharson alle oli kaikista muista paitsi porkkanasta jo elonmerkkejä. Saanpahan niitä hoivata ja puuhastella sormet mullassa, vaikkei satoa tulisikaan. Salaatista varmaan ehtii tulla satoakin. Kuuluukohan salaatintaimia harventaa? Siemenet oli niin turkasen pieniä, että niitä saattoi tulla laitettua vähän reippaasti. No, ensi vuonna ehkä teen tämän(kin) ajoissa ja osaan paremmin. Ehkä.

Äsken kävin istuttamassa vähän isompiin purkkeihin loput tomaatintaimet. Jonkinlainen pysyvämpi ratkaisu pitäisi keksiä, nykyiset isommatkaan purkit eivät taida riittää koko kesäksi. Pesin myös terassin edestä sokkelia maalausta varten. Taidankin tästä mennä ulkoiluttamaan piskiä ja sen jälkeen kokeilemaan miltä sokkelimaali näyttää. Iloinen yllätys oli se, että maali on vesiohenteista. Välineet on huomattavasti kivempi puhdistaa käytön jälkeen.

Touhuamista

Tänään haettiin rautakaupasta 10 litraa maalia. Tarkoitus olisi maalata takkahuone kahdella eri harmaalla, terassin lattia tumman harmaaksi, sokkeli ruskeaksi ja ikkunan puitteita ja peltejä. Harmillisen sateista, että ei voi oikein ulkona maalata. No, eiköhän sitä tänä kesänä vielä ole vähän kuivempiakin aikoja.

Multaa tuli myös ostettua parikymmentä säkkiä. Pitäisi siirtää viime syksynä ostettuja havuja kunnollisiin paikkoihin ja antaa niille oikeaa multaa. Kasvimaan perustamiseen tuli myös suodatinkangasta. Hyvin kiltiltä naapurilta sain kokoontaittuvan kuormalavareunuksen (mikäköhän sen oikea nimi on..), johon kasvimaa on tarkoitus tehdä kohopenkkiin. Saa nähä vieläkö saalatit ja porkkanat ehtii kasvaa tänä kesänä. No, aina on ensi kesä, jos ei tänä kesänä ehdi.

Kaksiraitainen huivi on edelleen puikoilla. Tuskallisen hitaasti edistyy viimeiset rivit, kun silmukoita on useampi sata, jos ei peräti tuhat yhteen suuntaan. Ideoita seuraavaan projektiin on jo, ainakin hyville saapassukille olisi tarvetta ja sormikkaat ja lapasetkin olisi hyvä saada. Kotiprojektina on ollut pienten isoäidin kuusikulmioiden virkkaamista, en tiedä vielä vielä mitä niistä tulee valmistuttuaan. Tällä hetkellä lappuja on yhdeksän.

kevätpuuhia

Pihan laitto on lähtenyt näin kevään tullen käyntiin. Puoliksi kuolleita marjapuskia on tullut kaivettua maasta, syyshortensia parturoitua, karviaispuska siistittyä ja keskeneräisenä projektina on leikkimökin purkaminen. Tämän viikon muut illat olen viettänyt pihalla sorkkaraudan ja vasaran kanssa repien puoliksi homehtuneita lautoja irti mökistä. Mökistä puuttuu kattolaudat, terassi ja puolet julkisivulaidoista. Eilen alkoi selkä vihoitella purku-urakan päätteeksi, joten tänään on ollut lepopäivä. Mökki pitäisi saada purettua ja roudattua pois nurkista kuukauden sisällä. Jotian muuta pikku puuhaakin tässä on.

Talon puolella pitäisi maalata sokkelia ja ikkunapuitteita. Sokkelin vierestä pitäisi myös kohottaa maata, jotta vesi ei pääse lojumaan sokkelin vieressä. SIsällä pitäisi myös remppailla. Tosin ihan kaikkea ei viitsi ottaa samaan aikaan työn alle.

Lehmus-huivin jälkeen on valmistunut kaulaliina ihanasta villa-bambu (70/30) langasta. Puikot olivat vähän pienet, joten huivista ei tullut ihan yhtä isoa kuin mallissa, mutta ihan hyvin kaulalle sopiva. Seuraavaksi olisi tarkoitus ottaa työn alle toinen huivi, todella ohuesta Teeteen Elegant -langasta. Löysin kivan ohjeen raidallisesta shaalista, jota yritin tänään aloittaa, mutta ei tullut mitään. Täytyy koittaa paremmalla onnella, vaikka huomenna. Väreissä on herkullinen yhdistelmä oranssi ja musta.

Tänään poikkesin hakemaan puikkoja tuohon raidalliseen huiviin ja lankakauppiaalla oli 20 prosentin alennus kaikista langoista muuton vuoksi. Aijai, eihän sieltä tyhjin käsin voinut tuollaisen jälkeen lähteä. :) Teeteen Aureaa kolme kerää (baby alpaca 50/silkki 50) ja viisi kerää Teeteen Primaveraa (merinovilla 75/silkki 25). Saapi nähdä mitä niistä syntyy. :)

aika vierii

Huh, miten aika kuluu nopeasti. Nyt on jo lokakuu. Uudessa kodissa tietysti kaikenlaista hommaa piisaa, joten aikaa blogin päivittelyyn ei kauheasti ole ollut. Eräänä päivänä vietin kaksi tuntia katolla siivoten havunneulasia ränneistä ja katolle jääneistä koloista. Mukavaa hommaa sinänsä, ei paljon tullut työasioita mietittyä.

Paimennustestiviikonloppukin olisi ollut toissa viikonloppuna, mutta piti jättää väliin. Töistä on ollut aika paljon stressiä ja ihan hyvääkin kuormitusta uuden oppimisen kantilta, mutta aika raskasta kuitenkin. Tämän hyvän päälle testiviikolla tulehtui viisaudenhammas ja tarvi käydä poistattamassa ientä painanut viisuri. Päälle sain antibioottikuurin ja kehoituksen käydä yksityisellä leikkauttamassa vielä puhkeamattomat hampaat pois. Huomenna onkin tarkastuskäynti yksityisellä, paras skenaario olisi, että lääkärin mielestä hampaat saa puhjeta omia aikojaan. Niin tuskin kuitenkaan käy ja pääsen maksamaan itseni kipeäksi inhottavasta operaatiosta. Pöh. Olispa evoluutio hoitanut jo ylimääräiset hampaat veke.

Flunssakin otti niskalenkin kropasta ja nyt on neljä päivää köhitty ihan tosissaan. Tänään olin kyllä töissä, kun ei sohvallakaan jaksanut maata. Tuli myös vietettyä enemmän aikaa työkavereiden kanssa höpötellessä kuin töitä tehdessä. Sellaista se on kun mökkihöperyys iskee. Muutamat jutut kuitenkin selvis töissä tänään, että ihan hyvä kun menin. On se kiva kun on älykkäitä ja mukavia työkavereita, jotka jeesaa kun ite ei tajuu.

Nörpätillä on ollut todella tylsää, kun on ollu kiireistä ja oon ollut kipeänä. Lauantaina sentään mentiin mun flunssasta huolimatta käymään porukkalenkillä. Nör nautti täysillä neljän nartun haaremistaan ja pinkoi pää viidentenä jalkana koko lenkin. Kyllä oli hauskaa. Omistajallakin oli ihan mukavaa. Olis kiva, kun sais tänne kotikulmille jotain lenkkikavereita, että vois mennä yhdessä riehumaan muulloinkin kuin porukkalenkeillä kerran kuussa. No, parempi tuokin kuin ei mitään. Pentukuumeeseen ei kyllä auta se, että useimmiten lenkillä käyvillä kahdella henkilöllä on molemmilla kaksi koiraa. Määkin haluun!

uusi koti

Nyt on pari viikkoa asuttu uudessa kodissa. Ihanan hiljaista talo on kyllä tosi mukava. Kaikenlaista pientä rempattavaa on tullut jo mieleen (isoimpana tällä hetkellä keittiö), mutta pohja on kyllä erinomainen ja piha kiva. Nör on kotiutunut jo kohtalaisen hyvin, tänä aamuna se nukkui eteisessä kun nousin. Eli enää ei tarvi olla kuono kiinni polvitaipeessa. Päivät sillä menee vielä haukkuessa, mutta eiköhän se tuosta asetu kun aikaa vähän kuluu. Jonkunlainen aita olisi kiva saada viriteltyä, tällä hetkellä tarvii olla valjaat ja pitkä naru. Juoksunarunkin ostin, mutta en oo vielä saanu viritettyä sitä kiinni. Kivointa olisi saada lähes koko piha aidattua, niin Nör voisi riehua ihan vapaasti. Tosin tälläkin hetkellä se nukkuu tuossa metrin päässä musta, kun oon terassilla kirjoittelemassa tätä.

Se oli tänään kyllä varsinainen apina aamulenkillä. Ensin alettiin hulluna räyhätä vastaantulijalle ja kun kielsin niin nappas mua kädestä. Pari pientä mustelmaa tuli, mutta harmitti sitäkin enemmän. Loppu aamulenkki mentiinkin sitten kohtalaisen tiukassa kurissa. Kun olin lähdössä, niin pisti vielä pientä ärinää pystyyn. Kellautin sen olkapäästä kyljelleen ja siihen kyllä sitten mentiin nätisti ja paljasti vielä oikein vatsansakin. Meni ilmeisesti perille, että mammaa ei kannata ärsyttää. Kai mulla on hermo kireellä, kun en mahda mitään sille, että se haukkuu täällä päivät ja stressaantuu.

Tänään selvis, että en saa opiskelijanumeroani aktivoitua ennen kuin on liian myöhäistä ilmoittautua kursseille. Muille kursseille nyt voi vaan mennä ja ilmoittautua myöhemmin tai ilmoittautua tentteihin, mutta kielikeskuksessa pitäisi ilmoittautua ajoissa. Katotaan nyt lykkääntyykö japanin opinnot vuodella, kun en saa virallisesti ilmoittauduttua. Perhana. Vammanen byrokratia ja paperinpyörittäjät. Kun pitää osastoneuvoston kokouksessa hyväksyä jatko-opiskelijaksi, ja sen jälkeen vasta pääsee ilmoittautumisjärjestelmään käsiksi. Ja mihinkään ei voi ilmoittautua jälkikäteen ym. Ihan vammasta.

jännää

Ei meinaa oikein ajatus pysyä kasassa. Viikko ja yksi päivä vielä ja sitten mennään suorittamaan loppukauppa talosta. Jänskä päästä uuteen kotiin. Siinä on sitten muutama neliö sisustettavaksi. Saakohan Marimekolta alennusta kankaista, jos ostaa pari pakkaa? :) Saa oman työhuoneen, jossa voi levitellä tavaroitaan vapaasti ja puuhastella omiansa. On siellä kyllä aika paljon siivottavaakin ja ikkunoita pestäväksi.

Nörin kanssa on vähän aktivoiduttu. Kroppa alkaa ehkä vähän tottua helteeseen ja jaksaa vähän tehdäkin jotain. Vähän on tottisteltu seuraamista, liikkeestä seisomista ja jopa vähän paikalla makuuta. Muutaman herkkupala "jäljen" oon tehny porukoiden nurmikolle, missä ollaan oltu hellettä paossa. Nör on selvästi tyytyväisemmän oloinen ja jaksaa nukkua paremmin, kun on vähän joutunut käyttämään päätään. Itsellekin tulee hyvä mieli, kun on "harrastettu". Seuraamisen kontaktissa olisi parantamisen varaa, tarvis muistaa käyttää naksutinta, niin palkkaaminen olisi tarkempaa. Liikkeestä seisomisessa toimii tosi hyvin käsimerkin kanssa. Nyt pitäis vaan hinkata niin paljon, että sais sen käsimerkin jätettyä pois. Paikalla makaaminen sujui ihan hyvin, kun oli aika lyhyet pätkät eikä kavereita häiriöksi. Lauantaina päästääkin sitten tosi toimiin, kun treenit jatkuu kesätauon jälkeen.

Herkkujäljillä Nörillä on niin kova into päällä, että osa nameista jää ekalla kerralla syömättä. Eilen tehtiin päivä- ja iltalenkin yhteydessä herkkulihapullajäljet niin, että jätettiin jälki "vanhenemaan" lenkin ajaksi ja sitten pääsi syömään. Innostus oli tosiaan niin kova noiden herkkujen kanssa, että osa nameista jäi syömättä. Eipä tuo haitanne, kun ei mitään koetoimintaa kuitenkaan paukkuarkuuden takia voida ajatella. Ihan hauskaa aktivointia selvästi Nöristäkin (tietty kun saa herkkuja), koska kertaalleen kaveri meni vielä jäljen toiseen suuntaan ihan jäljen mukaisesti, vaikka herkut oli jo syöty. Ehkä tästä saa ihan hauskan nenätreenimuodon, selvästi vähän jo hoksasi mitä halutaan. "Jälkiä" on tehty nyt neljä kappaletta.

päivitystä

Huh, miten onkin taas aikaa vierähtänyt. Sattuneesta syystä on ollut hieman kiireitä.

Ostimme omakotitalon Akaasta ja siihen liittyvien asioiden järjestelyn parissa onkin aikaa vierähtänyt. Muutama viikko meni melkoista matalalentoa pankkien välillä juostessa ja asioita hoidellessa. Nyt on laitettu kämppä myyntiin ja uuteen muutto on elokuun alussa. Jännittävää! Meistä tulee talollisia. Nörppä pääsee juoksentelemaan omalla pihalla ja mä pääsen laittamaan kotia. Tulee varmaan remppajuttuja sitten kun muuttohässäkät saadaan hoidettua.

Nörpän kanssa ei oo tehty juuri mitään, tokossa on kesätauko ja hellettä on piisannut jo hetken aikaa. Viime viikonloppuna oltiin kyllä mummun ja vaarin mökillä, että pääsi vähän järveen polskimaan. Tuomo uitti Nöriä niin, että vei sitä vähän syvemmälle ja kannatteli takapäätä. Jostain syystä Nörin koko takapää vajoaa aika syvälle uidessa, kai se yrittää mahdollisimman pian saada jalat pohjaan. Tarvis kokeilla pelastusliivien kanssa, että tulisko siitä lisää itseluottamusta koiralle.

Hirvittävä pentukuume on päällä, kovasti on alkanut tehdä mieli Rhodesiankoiraa. Aika paljon on tullut selailtua blogeja, luettua yhdistyksen keskustelupalstaa ja sivuja. Olis toisaalta kiva päästä kokeilemaan vähän erilaista rotua kuin issikka. Hieman itsenäisempi ja pehmeämpi luonne olis toiveissa. Tietty issikankin kanssa vois päästä samaan, jos tarpeeksi tarkkaan etsisi ja kasvattaja osaisi valita oikeanlaisen pennun.

Tutkijan hommia sain laitokselta ja nyt olis sitten väikkäri kiikarissa. Kohtalaisen haastavaa hommaa, mutta tykkään kyllä. Näin kesälomien (muiden, ei oman!) on tietty hieman hankalaa, kun avunantajat on lomilla. Kuormittaa kyllä jonkunkin verran näin aluksi, kun tarvii opiskella kaikenlaista uutta, kun siirtyi toiseen ryhmään.

Helle alkais pikkuhiljaa piisata, onneks töissä on ilmastointi. Nörppää käy vähän sääliksi, kun ulkoilut tarvii pitää aika maltillisina, eikä kauheesti mitään aktivointiakaan jaksa. Välillä sentään pistäydytään järvessä vilvottelemassa, mutta eipä sekään tuo kuin väliaikaista helpotusta. Tällä viikolla pitäis alkaa lauantaina taas tokoilu, voipi olla, että jää väliin, jos asteita on yli 25.